[Hajatietoja
Sinkko-sukuisista] [Lemin
Sinkot] [Päätökseksi]
Alatupa
Alatuvan miehet Aatami ja Tuomas Aataminpoika ovat vuoteen 1825
päästäessä kuolleet. Taloa isännöivät
heidän leskensä Maria Tuomaan tytär ja Tuomaksen
uusi vaimo Eeva Yrjöntytär tyttärensä Hedvigin
kanssa. AatamilIe on syntynyt kolmas poika Joonas. Vuonna 1855
isäntänä on Gabriel Aataminpoika vaimonsa Hedvig
Taavetin tyttären ja poikansa Gabrielin kanssa. Talossa asui
myös Aatamin Tuomas-veljen poika Heikki vaimoineen ja lapsineen,
sisar Anna, Joonas Aataminpoika sekä Tuomaksen leski Eeva.
Vuonna 1870 talossa asui Gabriel Aataminpojan tytär Anna
sekä hänen veljensä Gabrielin leski Anna Aaronintytär,
Heikki Tuomaan poika ja vaimonsa Maija, näiden poika Antti
sekä vaimo Eeva, Joonas Aataminpoika vaimonsa Maria Heikkerin
ja kolmen poikansa kanssa sekä Joonaksen sisar Anna. Lisäksi
talossa asuivat renki Taavetti Sinkko ja loinen Sofia Jussintytär.
Taavetti Heikinpoika on muuttanut vaimonsa kotitalo on Vainikkalan
Turjaseen, jonne nuorempi veli Anttikin muutti myöhemmin.
Leski Anna Aaronin tytär isännöi taloa v. 1880
tyttärien Leenan ja Liisan kanssa. Joonas Aataminpoika on
jäänyt leskeksi. Hänen poikansa Aatami ja Eljas
ovat varttuneet aikuisiksi, mutta Antti kulkee vielä lasten
kirjoissa.
Gabrielin leski Anna Aaronin tytär on saanut v. 1883 kiinnekirjan
taloonsa ja poika Mikko on ottanut vaimokseen Eeva Matintytär
Sinkon. Joonas Aataminpoika on talossa elinkiläisenä
mukanaan poikansa Antti. Aatami ja Eljas ovat muuttaneet muualle.
Gabrielin tyttäret Anna ja Leena asuvat talossa, samoin Leena
poika Antti. Mäkitupalaisina ovat Aatami Gabrielin poika
Sinkkoja vaimonsa Hedvig, sekä tämän poika Mikko
Eliaksen poika Torvi (edellisestä avioliitosta). Vuonna 1920
taloa asuttavat isäntä Mikko Gabrielin poika ja vaimonsa
Eeva, lapset Arvid, Hilma, Olga, Väinö ja Niilo, eläkeläiset
Leena ja äiti Anna, sekä mäkitupalaiset Aatami
ja Hedvig. Antti Joonaksen poika on muuttanut pois Lemiltä.
Niemen tila 1820 jälkeen

Pietari oli kuollut v. 1825 ja tilaa isännöi
v. 1835 Eeva Juhontytär. Talossa asui myös Pietarin
lapset Aabraham, Gabriel, Tiina ja Anna sekä loismies Jussi
Eliaksen poika vaimonsa ja lastensa Aaronin ja Esaiaksen kanssa.
Aaron muutti vaimonsa Mervin kuoltua Hyvärilän kylään,
josta hän myös löysi toisen vaimonsa Walborg Pukin.
Koska Aaronilla ei ollut yhtään poikaa, ei tässä
suvussa myöhemmin esiinny Sinkko-nimeä.
Vuonna 1855 talon isäntänä oli Aabraham Pietarinpoika
ja vaimonsa Maria Mooseksentytär Rapi. Heillä oli tällöin
lapset Abraham, Petteri ja Eeva. Abrahamin veli Gabriel ja asui
vaimonsa Eeva Matintytär Poikulaisen ja lapsensa Taavetin
kanssa Niemellä, samoin sisar Tiina. Talossa asui myös
löysä Elias Lattu sekä lapset Antti ja Reetta.
Vuonna 1870 oli Lattujen tilalle tullut Pietarin veljenpoika Aatami
vaimonsa Eeva Petterin tytär Rapin kanssa. Aabrahamin poika
Petteri oli kuollut. Vuonna 1875 todetaan, että Maria oli
jäänyt leskeksi, sillä Abraham oli kuollut v. 1871.
Poika Abraham oli löytänyt Hevossaaresta Liisan. Gabrielille
oli tullut perheenlisää; Antti Anna ja Tiina. Hannasiltaan
oli tullut torppari, karvari Ahtiainen.
Vuonna 1885 leski Maria oli yhä elossa, samoin poikansa Abraham
Liisansa kanssa. Talossa asui tuolloin Elias Pietarinpoika eli
Ella-setä. Gabriel Pietarinpojalle oli syntynyt kaksi lasta
lisää, Mikko ja Leena. Anna ja Tiina ovat kuolleet.
Viisi vuotta myöhemmin talosta löytyivät Aabraham,
Liisa, Ella-setä ja Abrahamin lapset Anna-Liisa, Antti ja
Ester Markkanen, Iida, Robert, Evert, Eeva-Maria ja Hilda. Pojat
Aatami ja Taavetti kulkivat vielä lasten kirjoissa.
Pappi Majander oli rakentanut mökin Lahnajärven rannalle
ja siellä asuivat Majanderin leski sekä lapset Armas,
Kaino, Toivo ja Väinö. Hannasillassa asuivat mäkitupalaisina
Gabriel Pietarinpojan leski sekä lapset Antti ja Helena.
Tien toisella puolella asustivat Elias Abrahamin poika Ahtiainen
vaimonsa Tiina sekä lastensa Eliaksen ja Iidan kanssa. Läksiänä
asui Taavetti Gabrielin poika Sinkko ja vaimo Maria Taavetin tytär
Vainikka.
Vuonna 1920 asui Niemen tilalla Elias Sinkko, Abrahamin leski
Liisa, tyttäret Anna-Liisa ja Hilda, pojat Aatami ja Taavetti
sekä näiden vaimot Miina ja Matilda. Huvilan omisti
postivirkailija Taavi Sinkko, mutta siellä asui rovastin
leski Maria Majander tyttärensä Kaunon kanssa. Mäkitupalaisena
oli nahkurin leski Tiina Ahtiainen Elias-poikansa kanssa. Antti
Abrahamin poika Sinkko ja vaimonsa Esteri olivat osaviljelijöinä
Koivulassa.
Ylätupa ja Peltola v. 1820 jälkeen
Niemen tila oli erotettu kantatilasta v. 1835 ja jäljelle
jääneestä osasta omistivat kuudenneksen Ylätuvan
ja Peltolan sukuhaarat. Isäntänä oli Matti Matinpoika.
Hänen pojallaan Antilla oli vaimo Katariina ja lapset Eeva,
Elias, sekä Aatami. Antilla oli veljet Matti ja Nigoteemus.
Vuonna 1855 isännäksi oli vaihtunut Antti toisen vaimonsa
Regina Antitytär Ahosen kanssa. Heillä oli lapset Elias,
Aatami, Gabriel, Antti, Maria ja Anna. Talossa asui myös
Antin ja ensimmäisen vaimonsa Katariina Tahvontytär
Ahosen lapset Eeva ja Beatta. Antin veljellä Matilla oli
vaimona Carin Kristianintytär ja heillä lapset Matti,
Mikko, Liisa ja Leena.
Vuonna 1870 ovat Ylätupa ja Peltola jakaneet tilan keskenään.
Taloa isännöi Elias vanhempiensa Antin ja Reginan ollessa
loisina. Talossa asui myös veljet Gabriel ja Aatami sekä
tämän vaimo ja kaksi tytärtä. Myöhemmin
Aatami muutti vaimonsa Eeva Petterin tytär Rapin kotitilalle
Sutela n:o 2:een. Mukana Aatamilla oli poikansa Aatami, joka sai
myöhemmin veljet Matin ja Taavetin. Aatamin ja Taavetin jälkeläiset
omistivat sittemmin Sutela 2:ssa Aholan ja Onnelan tilat.
Ylätuvassa asui v. 1900 Matti Matinpojan leski Liisa Joonaksen
tytär Pekkanen, poika Mikko vaimonsa Anna-Liisa Heikin tytär
Värrön ja kahden poikansa sekä tyttärensä
kanssa. Viisi vuotta myöhemmin Matti oli merkitty isännäksi.
Tyttäriä oli tällöin kolme. Vuonna 1920 talon
tyttäriksi on merkitty vain Anna ja Hilda.
Peltola
Peltolaa asutti v. 1870 Matti Matinpoika
ja Carin Kristianin tytär poikansa Matin ja tämän
vaimon Liisa Joonaksen tytär Pekkasen sekä kolmen poikansa
kanssa. Talossa asui myös Matin sisar Helena. Vuonna 1900
asukkaina olivat leskeksi jäänyt Liisa, Robert ja Karoliina
Pekkanen sekä Robertin veljet Elias, Aatami, Taavetti ja
Joonas. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin taloa asuttivat
leski Karoliina lapsiensa Aatamin ja Matin kanssa sekä kansakoulunopettaja
Aatami Matinpoika Sinkko.
Pyörä-Sinkko
Pyörä-Sinkkoa isännöi v. 1820
Gabriel Yrjönpoika. Hänellä oli vaimo Regina Tuomaantytär
ja poika Elias. Talossa asui myös Gabrielin äiti Sofia.
Viisitoista vuotta myöhemmin lapsia oli tullut lisää:
Antti, Eeva, Regina ja Beatha. Vuonna 1845 talossa asuivat leski
Sofia ja Gabrielin lapset Antti, Elias, Eeva, Regina ja Beatha.
Antti oli v. 1870 edennyt isännäksi. Antilla oli tässä
vaiheessa tyttäret Liisa ja Eeva. Antti oli vuoteen 1880
mennessä avioitunut Eeva-Maria Gabrielin tytär OIkkosen
kanssa ja saanut tyttäret Anna ja Liisa. Vuonna 1890 oli
Antti edelleen isäntänä. Hänen poikansa Antti
oli mennyt naimisiin Miina Joonaksen tytär Sinkon kanssa.
Antin sisaret Eeva ja Liisa asuivat talossa, samoin itsellinen
Matti Sihvo Anna-vaimonsa kanssa. Vuonna 1900 taloon kuuluivat
lisäksi poika Gabriel ja mäkitupalaiset Anna Antin tytär
Sihvo neljän poikansa kanssa ja Taavetti Antinpoika Taipale
ja tämän vaimo Liisa sekä poika Elias. Vuonna 1905
on isäntäväki pysynyt samana lukuun ottamatta Antti
Gabrielin poikaa, joka on kuollut. Mäkitupalaisia ovat leskeksi
jäänyt Anna Sihvo poikansa Pietarin kanssa, Taavetti
Eliaksen poika Räipiö Anna-vaimonsa ja Toivo-poikansa
kanssa sekä Aatami Antinpoika Tuuliainen ja vaimonsa Liisa.
Vuonna 1917 Pyörä-Sinkko jakautui kahteen osaan. Toista
puolta (1/12-osaa kantatilasta) hallitsi Antti Antinpoika, Miina
ja lapset Antti sekä Elias, toinen puoli kuului Gabriel Antinpojalle
sekä sisarilie Liisalle ja Eevalle. Mäkitupalaisina
heillä olivat suutari Jalmari Sihvo ja vaimonsa Hilma sekä
Toivo Räipiö.
Pekontupa
Petteri Esajan pojan (12.2.1808 -23.4.1888)
tultua kotivävyksi Sinkolle alkoi Taipaleitten kausi. Hänen
vaimonsa oli Yrjö Sinkon ja Kristiina Heikintyttären
tytär Anna (s. 26.5.1821). Tila oli v. 1890 jakautunut kahtia.
Pekontuvassa isännöi Taavetti Petterinpoika Taipale
vaimonsa Eevan kanssa. Lapsia heillä oli Taavetti (vaimo
Aino), Väinö (vaimo Hilma), Antton (kansakoulunopettaja)
ja Lyyti. Uutelan isäntänä oli Antti Petterinpoika.
Hänen vaimonaan oli Anna ja heillä poika Antti. Uutelan
mäkitupalaisia olivat Eevert Kaulio ja vaimonsa Eedla.
Kun Taipale ja Pyörä-Sinkko olivat eronneet kantatilasta
jäi jäljelle jäänyttä kuudettaosaa hoitamaan
Tahvo Sinkon leski Sofia, pojat Salomon ja Taavetti sekä
tytär Anna ja vävy Aatami. Torpparina oli v. 1825 lautamies,
nimismies Tahvon veli Pauli Sinkko. Hänen vaimonsa oli Hedvig
Aaronin tytär ja poikansa Gabriel. Tilalla asui myös
Esaias Eliaksenpojan leski Liisa ja heidän poikansa Aatami
sekä Liisa Eliaksentytär. Vuonna 1855 oli isäntänä
Salomon Tahvonpoika vaimonaan Liisa Mooseksen tytär. Heillä
oli lapset Antti, Tahvo, Salomon, Taavetti, Maria ja Eeva. Talossa
asuivat myös Salomonin veli Taavetti, loiset Aatami Eliaksenpoika
sekä Regina Huttunen, renki Jussi Nurkka sekä torppari
Pauli Jussinpoika vaimonsa ja lastensa
Gabrielin, Aatamin ja Annan kanssa. Taavetti Tahvonpojalle on
myönnetty muuttokirjat Sysmään, Lappeen Vainikkalaan
sekä Venäjälle.
Vuonna 1870 oli isäntänä edelleen Salomon. Poika
Tahvo oli mennyt naimisiin Miina Salomonintytär Parkkosen
kanssa. Tytär Anna oli syntynyt. Piikana talossa hääri
Maria Antintytär ja renkinä Aatami Paulinpoika. Loisena
eleli Aatami Esaiaksen poika Sinkko. Kymmenen vuotta myöhemmin
tilalla asuivat leskeksi jäänyt Liisa, poika Antti ja
hänen vaimonsa Anna Liisa Muukka.
Voikauppa Venäjälle oli 1800-luvun lopussa varmaankin
kannattavaa, koskapa Salomon Tahvonpoika oli ostanut pojilleen
taloja: Tahvolle ja Eliakselle tilat Lappeen Vilkjärveltä,
Kurkelasta Honka-tila Antilie sekä Kurki-tila Taavetille,
Torviniemestä tila Salomonille ja Suontakaisista Honka-tila
Aatamilie. Salomonilla oli myös värjärin mäkitupa
Hannasillassa. Vuonna 1920 näitä tiloja asuttiin seuraavasti:
Torviniemessä Salomonin leski Iida ja lapset Taavetti, Antti,
Anna ja Aino, Kurki-tilalla Taavetti vaimonsa Annan ja poikiensa
Taavetin ja Antin kanssa, Honka-tilalla Antti Sinkon lapset Miina,
Taavetti ja Mikko sekä Vilkjärvellä Tahvon pojat
Taavetti ja Antti.
Vuonna 1905 on Sinkon tilan isäntänä Antti Antin
poika ja vaimonsa Leena. Heillä oli kaksi poikaa ja kaksi
tyttöä. Antin tila joutui myöhemmin pakkohuutokauppaan,
ja tilan omistikin v. 1910 Joonas Salomoninpoika Hietamies. Hänen
vaimonsa oli Liisa ja poikansa Väinö. Läksiämenä
on tilalla Taavetti Juhonpoika Kuukka vaimonaan Anna Joonaksentytär.
[Hajatietoja
Sinkko-sukuisista] [Lemin
Sinkot] [Päätökseksi]